2/16/2017

MITÄ MÄ LUEN JUST NYT / EMELIE SCHEPP

En oo koskaan syventynyt dekkareiden maailmaan sen suuremmin. Vähän nuorempana tuli muutamia luettua, mutta ne eivät koskaan ole vieneet mua sillä tavalla mukanaan mitä esim. fantasiakirjat silloin veivät. Tietty Millenium- trilogia on semmonen mikä on tullut luettua niin monta kertaa, että sen alkaa kohta oppimaan jo ulkoa. Ne nyt onkin niin hyviä, että ihmettelen suuresti jos joku niistä ei tykkää. En kuitenkaan tiedä mikä siinä on aina ollut, koska rikosleffoja ja -sarjoja fiilistelen ja niitä tulee katsottua tosi paljon. Miksi mä en sit dekkareista ole syttynyt? Esimerkiksi Wallanderit, Liza Marklundin kirjoihin perustuvat elokuvat ja Silta ovat ihan mun suosikkeja. Kuten huomaa, nämä kaikki painottuvat aikalailla tonne Ruotsin suuntaan. Ruotsalaisilla on hyvin hallussa se, mistä mä elokuvissa ja kirjoissa tykkään. Ehkä se tietty melankolisuus tunnelmasta ja värimäärittelystä lähtien kolahtaa muhun lujaa.

Sain mahdollisuuden tutustua ruotsalaisen Emelie Scheppin esikoiskirjaan Ikuisesti merkittyyn, joka on nyt käännetty suomeksi. Ei varmaan tarvitse paljoa arvailla sitä, ettenkö olisi lähtenyt lukemaan sitä tosi mielelläni. Toi kirja on siis dekkarisarjan ensimäinen osa ja on tämän lukukokemuksen jälkeen vakuuttanut mut suoraan siitä, että loput sarjasta tulee myös luettua. Tiivistettynä kirja kertoo syyttäjä Jana Berzeliuksista, joka johtaa esitutkintaa maahanmuuttoviraston toiminnanjohtajan murhasta. Sen jälkeen homma tietty eskaloituu ja kun siihen sekotetaan se, että Jana selvittää omaa lapsuuttaan ja yrittää olla edellä poliiseja, paketti on aika hyvin kasassa. Mä en tykkää avata kirjoja juonellisesti lainkaan, yleensä jo takakannessa oleva teksti on mulle liikaa, niin en tässäkään teille enempää selitä. Kehoitan vain, että lukekaa jos yhtään kiinostaa! Vaikka ei lähtökohtaisesti edes kiinnosta, lukekaa silti. Välillä on hyvä kokeilla jotain ihan uutta ja ruotsalaiset osaa tän rikoskirjallisuuden ja -elokuvat tosi hyvin.


Mä pidän tosi selkeesti kiinni mun mukavuusalueesta mitä tulee kirjojen, elokuvien, musiikin ja tv-sarjojen suhteen. Muuten elämässä haluan lähinnä juosta omalta mukavuusalueeltani mahdollisimman kauas, koska olen todennut sen tuottavan parhaat kokemukset, tarinat ja yksinkertaisesti kasvattavan minua ihmisenä eniten. Jostain syystä kuitenkin luen kymmenettä kertaa samaa kirjaa, katson sitä Greyn Anatomiaa edelleen alusta loppuun ja kuuntelen samoja bändejä kuin yläasteella. Tykkään tietyllä tapaa turvallisuudesta. Nyt kuitenkin olen yrittänyt pyrkiä pois sieltä mukavuusalueelta ja katsomalla uusia sarjoja (pakko nostaa esille Skam, joka on niin hyvä!) ja nyt luin tän Emelie Scheppin kirjan, eli hyvään alkuun oon päässyt!

Postaus tehty yhteistyössä HarperCollins Nordicin kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

finnish & english only
contact: nelli.kentta@hotmail.fi