2/15/2018

NIITÄ ARKISIA ASUJA


PIPO: Makia HUPPARI: H&M HOUSUT: Adidas KENGÄT: Nike

Aika monet bloggaajat on puhunut nyt vuoden alussa siitä, että aikovat pyrkiä pois silotetusta blogimaailmasta ja tuoda takaisin sitä normaalia arkea. En tiedä onko se näkynyt kenenkään blogissa, mutta jos tälläinen toteutuu olen itse kovin onnellinen. Se tekisi nimittäin hyvää monelle bloggaajalle, mutta vielä useammalle lukijalle. Siloiteltu elämä jota sosiaalinen media tunkee joka suunnasta naamalle on monella tavalla vaarallista ja sokeuttaa ihmisiä.

Siksi onkin terveellistä laittaa kuvia niistä asuista mitä oikeesti käyttää. Eli mustasta hupparista ja verkkareista. Niin paljon mä tyyliini esimerkiksi töihin lähtiessä panostan. Nämä asut eivät varmaan inspiroi ketään, mutta ehkä saavat samaistumaan paremmin toiseen ihmiseen. Tai ainakin siihen, ettei aina tarvitse olla nahkahousut jalassa tai sifonkimekko päällä. Iso kunnioitus ihmisille jotka jaksavat päivittäin (ainakin somen mukaan) näyttää siltä, että on juuri lähtenyt Voguen kuvauksista. Ne ovat yhtä kummallisia olentoja kuin alienit ja äärioikeisto.

Omasta mielestäni näytän kauniimmalta verkkareissa ja pipo päässä, kuin esimerkiksi Emma Gaalassa pari viikkoa sitten tukka kiharalla, korkokengät jalassa ja mekko päällä. Silloin kun ihmisellä on kotoisa olla, se näyttää kaikkein parhaimmalta. Näissä kuvissa näytän kuitenkin jostain syystä siltä, että joulu on peruttu. Mökötin ja olin väsynyt. Semmonen mä just sillä hetkellä olin. 

2/14/2018

MIHIN YSTÄVIÄ EDES TARVITAAN


PIPO: Acne Studios TAKKI: Adidas HUPPARI: H&M KENGÄT: Nike REPPU: Marimekko

- Kuuntelemaan sun jutut siitä miten olet rakastunut joka toinen päivä eri tyyppiin ja ottamaan vakavasti jokaisen mielikuvituspoikaystävän jonka kanssa keskustelet ehkä kerran, mutta suunnittelet kuitenkin varmuuden vuoksi päässäsi teidän tulevaisuuden seuraavalle vuosikymmenelle. 

- Katsomaan väkisin kaikki Twilightit, vaikka Edward Cullen on ällöttävä takertuja.

- Kysymään oletko syönyt tänään. 

- Muistuttamaan siitä, että välillä pitää myös nukkua ja pitää vapaapäiviä. 

- Vinkkaamaan sun hampaissa olevasta huulipunasta tai räästä nenärenkaassa.

- Luomaan sinulle Helsinkiin uusia koteja, joissa voi heti eteisessä ottaa rintsikat pois, jonne voi vaan itse kutsua itsensä ja käydä vessassa ovi auki. 

- Lohduttamaan kun kaikki menee päin helvettiä ja tekisi mieli heittää hanskat tiskiin.

- Pesemään uunia yhdeltä yöllä.

- Auttamaan asioissa joita et itse osaa. Kuten esimerkiksi housujen kaventamisessa, sipulin leikkaamisessa, kenkien solmimisessa, ihmisiin luottamisessa ja englannin kieliopissa.

- Istumaan sun seurana eteisen lattialla kun itket niin paljon, ettet enää saa happea. 

- Puhumaan rallienglantia kaksi päivää putkeen. 

- Kertomaan, että olet tärkeä ja kaunis vaikka et itse tunne oloasi sellaiseksi. 

- Luomaan yhteisiä hokemia ja vitsejä joita on pakko toistaa jokaisessa mahdollisessa tilanteessa ja jotka naurattavat aina yhtä paljon. Lopulta sitä unohtaa mistä se vitsi edes syntyi, mutta silti se naurattaa. 

- Kuuntelemaan todella yksityiskohtaista kertomusta ulosteesi väristä. 

- Keksimään sata eri räppinimeä, vaikka aikomuksena ei ole koskaan ryhtyä räppäriksi. 

- Arvioimaan eri VSCO:n filttereitä ja sitä, mikä sopii sun Instagramin feediin. 

- Laulamaan sun kanssa karaokessa Samuli Edelmannin Peggyn aina kun siihen on mahdollisuus. 

- Rakastamaan sua just sellaisena kun olet. Vaikka ystävät tietävät ne kaikki sun virheet, heikkoudet ja ongelmat mitä yrität muilta ihmisiltä piilottaa. 


Hyvää ystävänpäivää. Ihan teille kaikille, mutta varsinkin mun ystäville joiden kanssa tehdään kaikkea tätä. Ilman teitä mä en olisi mitään. 

2/12/2018

OPETUKSIA JA TARINOITA SUORAAN KÖPIKSESTÄ


Meidän lento lähti seitsemältä aamulla Tanskaan. Budjetti-Kenttä nosti päätään ja halusi halvimmat lennot. Tehtiin siis 6€ säästö siinä, että lähdettiin seitsemältä eikä yhdeksältä. Siis kolme euroa per naama. Tässä kuvassa ollaan juuri ostettu 6:00 lentokentältä bisset ja alotettiin meidän matkapäiväkirjan kirjoittaminen, mikä on mun ja Hannan kaikilla reissuilla ollut mukana. Toi kalja maistui yllättävän hyvältä. Suosittelen matkapäiväkirjoja kaikille ihmisille. Sitä uudelleen lukiessa elää ne hetket uudelleen, välillä itkee ja välillä nauraa kyynelet silmissä. Nukuin koko lennon ajan ja kuolasin poskelleni. 

Opetus: Välillä voi tuhlata 3€ kalliimpaan lentolippuun, jotta saisit enemmän kuin muutaman tunnin yöunet. 


Yövyttiin dormissa kymmenen muun ihmisen kanssa ja unohdettiin etukäteen ostaa riippulukot huoneen kaappeihin mihin saadaan omat tavarat lukittua. Vaellettiin ympäriinsä pari tuntia (eli kierrettiin tietämättämme ympyrää) etsimässä jotain paikkaa mistä lukkoja saa ostettua. Lopulta löydettiin hämärän näköinen maalikauppa, josta lukot löytyivät. Siellä kaupassa oli myös tosi hyvännäköinen mies, mistä puhuttiin loput koko reissusta. Ylipäätään ja valitettavasti Tinderissä valikoima oli huomattavasti tasokkaampi kuin suomessa. Ei sillä, että suomen valikoimassa olisi mitään vikaa. Olenhan minäkin siellä. 

Meidän kämppiksinä oli koko ajan ryhmä ranskalaisia nuoria, jotka eivät ilmeisesti puhuneet englantia oikeestaan lainkaan. Ne ironisesti haisivat homeiselle juustolle ja olivat joka ilta nukkumassa kiltisti jo kymmeneltä. Oli kiusallista ryömiä neljältä aamulla omaan sänkyyn nukkumaan, mutta onneksi olen mestari hiljaa hiipimisessä. 


Oltiin ihan fiiliksissä siitä, että Köpiksessä piti olla meneillään Dinosaurus-näyttely eräässä museossa. Mentiin sisälle museoon, saatiin kuulla ettei pääsylipuista tarvitse sinä päivänä maksaa ja riemu repesi entisestään. Dinotytöt olivat tässä vaiheessa jo innoissaan viilettämässä dinojen luo. Onni päättyi kun meille kerrottiin, ettei dinot ole tavoitettavissa. Näyttelyä remontoidaan. Ainoa mitä saatiin nähdä oli joku kivinäyttely. Näyttely kivistä. Kivistä. Siinä vaiheessa kun olet mielessäsi mehustellut dinosauruksilla, kivet tuottavat aikamoisen pettymyksen. 

Opetus: Lue museoiden (ja muiden paikkojen) nettisivut. Ota selvää asioista, ettet joudu katsomaan lasikaapeissa olevia kiviä. 

Opetus: Matkusta vain sinne missä on dinosauruksia. 


Suurimmaksi osaksi vaan palloiltiin ympäriinsä. Käveltiin johonkin suuntaan pari kilometriä, löydettiin kiva kahvila tai rafla ja saatettiin istua siellä useita tunteja. Ei ollut kiire mihinkään ja se on reissuissa parasta. Saa kerrankin vain olla jos haluaa. 

Opetus: Jos sulla on baarissa vessahätä, käy vessassa. Muuten joudut ehkä käymään kusella autojen välissä ja pissaat kengällesi. 

Opetus: Älä koskaan luota keneenkään joka kuuntelee reggaeta. 

Opetus: Jos päätät ostaa kymmenen shottia baarista, älä osta läpällä sitä pahinta viinaa. Se läppä ei naurata enää parin shotin jälkeen. 

Opetus: Vaikka ostit juuri hienon Adidaksen verkkatakin, älä laita sitä päälle jos ulkona on kylmä. Vaikka kuinka se olisi hieno. Nelli sä jäädyt. 


Opetus: Älä odota, että vesi on ravintoloissa ilmaista. Se lasi saattaa maksaa 5€. 

Opetus: Mieti mitä pakkaat mukaan, et tarvitse kolmea paria ohuita sukkahousuja mihinkään. Enemmän kuin yhden parin sukkia kuitenkin tarvitset. 

Opetus: Jos tuijotat muka salaa jotain miestä tunnin, se kyllä huomaa sen. 

Opetus: Ole tarkka mitä hummusta ostat kaupasta. Harvoin, mutta joskus myös hummus voi olla pahaa. Elämässäni ensimmäistä kertaa jouduin tilanteeseen jossa söin pahaa hummusta. Kyseessä on kuitenkin ruoka mitä voisin syödä litroja. 

Olipa sekava postaus, mutta aika kirjoittajansa näköinen. Välillä on hauskaa oksentaa kaikki päässä pyörivä vain tähän tekstikenttään ja painaa julkaise. Toi kaupunki on mun happy place ja meillä oli hiton hauskaa. Onneksi näemme Kööpenhamina taas pian!
© nelli kenttä. Design by FCD.